Pray for Paris

 Nuo tapahtumat ja teot Pariisissa, joista varmasti jo kaikki on saanut kuullakseen, sai mut järkyttymään aika suuresti. Näissä hormonihöyryissä oon suoraansanottuna itkeny silmät päästäni, tuntenut sellaista ahdistusta etten ikinä ja pistänyt kyllä miettimään elämää, maailmaa ja tulevaisuutta. Millasia ihmisiä täällä maailmassa elää? Miten joku voi tehdä jotain noin kauheaa täysin viattomille ihmisille? Miksi? Satoja täysin turhaan loukkaantuneita ja kuolleita, en halua kuvitella sitä omaisten tuskaa ja surua, koska vaikka teot eivät meitä henkilökohtaisesti koskettaneetkaan, oon todella järkyttynyt ja surullinen mutta myös vihainen. Vihainen tekijöille, todella raivoissani niille jotka tämän kaiken takana on.
   En ole rasisti, en vihaa kaikkia saman maan kansalaisia sen vuoksi, että osa heistä tekee jotain näin pahaa ja peruuttamatonta.  Eihän jokainen suomalainenkaan ole esimerkiksi koulusurmaajia, vaikka Pekka-Erik ja Matti niitä olivatkin.
  Mutta kyllähän tässä rupee miettimään, millaiseen maailmaan mä kasvatan mun lapsia? Kasvatanko mä mun lapsista turhaan hyväkäytöksisiä, fiksuja ja rehellisiä kansalaisia, jos tulevaisuudessa ainoa tärkeä taito on osata käyttää asetta ja pyrkiä vain pysymään mahdollisimman kauan hengissä. Mä haluan ja toivon, että mun lapset saavat turvallisen elämän, ilman jatkuvaa pelkoa siitä että joku tekee tälläisiä hirveitä tekoja, Mikään tai kukaan ei voi luvata meille sitä, etteikö samanlaisia iskuja tulevaisuudessa tehtäisi jopa Suomeen.. Pelottavaa ja ahdistavaa, voihan tuo päivä olla jo vaikka huomenna? Valitettavasti varmasti moni meistä tietää,  ettei tuo todellakaan tule olemaan samankailtaisista terrori-iskuista viimeinen.

Odotusta ja nimiongelmia

19 viikkoa ja 4 päivää on tuo pieni kasvanut mun mahassa. Aikalailla siis puolessa välissä mennään. Aika on mennyt nopeaa, todella nopeaa. Välillä iskee jopa paniikki, onko kaikki vauvaa varten valmiina ja entä,  pärjäänkö mä 3 lapsen äitinä. Kyllä pärjään, tietysti. Onhan minulla maailman paras apu, tuki ja turva, Tomi. Maailman paras isä! Onneksi Kiia ja Kasperkin ovat jo senverran isoja ja itsenäisiä sekä omatoimisia, jotta uskon heistä olevan myös paljon apua vauvanhoidossa.
 

Meille ollaan vähän sanottu, että tulokas olisi sukupuoleltaan tyttö, mutta varmaksi sitä ei olla voitu luvata. Mulle toki sukupuolella ei ole mitään merkitystä, kunhan pieni olisi terve. 

Nimi tuottaa vähän ongelmia. Haluaisimme sen alkavan K-kirjaimelle, kuten sisaruksensa, mutta tuntuu ettei yhtään tuolla kirjaimella alkavaa hyvää vaihtoehtoa ole. Varsinkaan sellaista nimeä, joka ei olisi liian lähellä Kiia tai Kasperia. 

Ihastuin nimeen Kasimir, mutta mielestäni se on aivan liian lähellä Kasperin nimeä, joten se taitaa jäädä käyttämättä, vaikka pikkuinen poika olisikin. 

Nyt lähden ulkoiluttamaan iseäni ja masua, sekä nauttimaan ihanan ystävän seurasta lenkkeilyn parissa. K ja K saavat nauttia laatuajasta isänsä kanssa sillä aikaa.

Hyvää alkavaa viikonloppua, nauttikaa joka hetkestä <3

Mä rakastan, aina.

     Mä oon tuntenut sut kauan, mutta silti oppinut susta lähes joka päivä jotain uutta. Mä oon rakastanut sua viimeiset 9 vuotta ja mä tiedän että tuun rakastamaan sua koko loppuelämäni. Sä oot näyttänyt mitä rakkaus on ja miltä onnellisuus tuntuu. Sä välität ja rakastat mua aidosti ja ehdotta. Sä oot ollut aina mun tuki ja turva, ihminen jonka vieressä on aina hyvä ja turvallinen olla. Kukaan muu ei koskaan saa mua nauramaan niinkuin sinä, kukaan muu ei pysty lohduttamaan niinkuin sinä.
  Me oltiin nuoria, kun meidän tarina sai alkunsa. Moni ei uskonut meihin ja meidän jutun kestävyyteen, mutta sillä ei ollut meille mitään merkitystä. Me uskottiin ja uskotaan edelleen. Aina ei ole ollut meilläkään helppoa, mutta jokaisesta elämänpolun möykystä ollaan yhdessä kiivetty ylös. Sä oot antanut mulle kaiken mistä oon koko ikäni haaveillut, sä olet antanut mulle perheen. Meillä on 2 maailman ihaninta ja rakkainta lasta, kolmas pieni kasvaa mahassa. Sä olet rakastavin, huolehtivaisin, kärsivällisin ja parhain isä lapsillesi, ja mä olen maailman onnellisin kun saan olla äiti juuri sinun lapsillesi. Ja kiitollinen ja onnellinen siitä, että mulla on noin ihana, rakastava ja komea aviomies ♥  Vuoden päästä lokakuussa ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta ja naimisiin mentiin tänä kesänä.
 Kiitos rakas että #säoletsiinä. Sä teit mun elämästä elämisen arvoisen! Ja muista, #mäolentässä  nyt, aina ja ikuisesti <3

Tomi, sä olet mun aviomies ja lasteni isä. Sä olet mulle myös mun paras ystävä ja sielunkumppani. Sä olet mun se oikea. ♥

Shopping

Kiialle ♥ :

Ohut neulepusero 14,99e

Puuvillaneuletakki 14,99e

Saappaat 24,99e

Legginsit 12,99e

Ohut neulepusero 9,99e

Kirjoneulepusero 14,99e

Tvillihousut 14,99e

Pusero 9,99e  Äidin valinta. Onhan tuo tyttö nyt niin prinsessa! 

Frozen legginsit 9,99e

Trikoomekko 14,99e

Kiia oli äitin mukana nettishoppailemassa ja sai vaikuttaa ostoksiin omalta osaltaan tosi paljon.  Kiian lempiväri harmaa näkyy aika paljon ostoksissa, kuten myös Frozen, joka on Kiialle aivan ykkösjuttu tällä hetkellä! ( kuten tuntuu olevan kaikille pikkutytöille)  Meillä on kyseistä Frozenia jo paljon eri muodoissa, vaatteista leluihin ja pehmoleluihin sekä elokuvista koriste-esineisiin. Ja siitä syystä jouduinkin hillitsemään tuota tyttöä eikä ostoskoriin päätynyt monista ihanista Frozen- vaatteista kuin vain 1 legginsit ja 1 mekko. 

Kasperille ♥:

Puuvillainen saalikaulusneule 19,99e

Saalikaulusneuletakki 19,99e

Collegepusero 9,99e

Collegepusero 14,99e

Pitkähihainen pusero 12,99e

Joggersit 19,99e

Pipo 7,99e

Trikoopyjama 14,99e

Kasper ei innostunut juurikaan auttamaan äitiään shoppailussa, joten vaatteiden valinta pääosin tippui mun harteille. Onneksi tuo jätkä ei oo niin tarkka vaatteiden suhteen, toisin kuin siskonsa. Kasperin tän hetken ykkösjuttu on Minionit/Kätyrit, ja H&M on ihan pullollaan toinen toistaan söpöimpiä minionvaatteita! Sain kuitenkin hillittyä itseni ja koriin päätyi vain 2 minionpaitaa. Sen lisäksi oon itse ruvennut tykkäämään kovastikin batman vaatteista, ja aikomuksena onkin saada Kasper innostumaan kyseisestä "kuosista" näin aluksi pyjaman voimin. Ja tuo "turtles-pipo" on aivan ihana. :)

Vauvalle ♥:

Trikoosetti 12,99e

Pyjama x2 14,99e

Collegepotkupuku 17,99e

Collegehaalari 19,99e

Bodyja 12,99e  Harmi kun kokoja ei paljon ollut, piti tilata koko 74 että hetki menee ennenku vauvalle puetaan..:(

Tuolle meidän juniorille on valmiina jo niin paljon Kiian ja Kasperin vanhoja vaatteita, ettei hirveästi tarvisi mitään hänelle ostella. Mutta minkäs teet kun ei pysty olemaan ostamattakaan.. :)

Ja vaikka olenkin shoppailufriikki, oon samalla aika mattimyöhäinen koska ei ole vieläkään toppapukuja muksuille hankittuna! Ja mennään jo marraskuuta, apua! Etsinnässä olisikin Kiialle violettia, pinkkiä tai harmaata takki-housu yhdistelmää. Kuulemma 6vuotiaalla esikoululaisella ei voi olla enää haalaria, vaikka kuinka sellaista yritin vielä tarjota.  Kasperi kuulemma toivoo ulkopuvun väriksi vihreää, ja hänen kohdallaan en tosiaankaan haalarista vielä aio luopua. 

Vauvauutiset ♥

 Nyt näin tiistai-iltana mulla on enemmän aikaa tulla avaamaan tätä eilen kertomaani uutista keväällä syntyvästä pienokaisestamme. <3

    Jos ja kun rehellisiä ja avoimia ollaan, voin myöntää että pienokainen oli vahinko tai enemmänkin yllätys, ja ihana sellainen. Ja nyt kun joku itkee että miten niin vahinko? Eikö kaksi aikuista ihmistä tiedä mitä ehkäisy on? Kyllä tiedetään mikä on ehkäisy, miten sitä käytetään ja noh, käytettiinkin. Mikään ehkäisymuoto ei takaa 100% varmuutta siitä että ei raskaaksi tulisi, joten tässä sitä ollaan. Ja hyvä kun ollaan! ♥  Ja kun nyt jo niin henkilökohtasta juttua on, niin miksi en jatkaisi samaa rataa.. Mä olin oikeasti ehkäisyasioissa neuvolassa, erinäisten syiden vuoksi mikä tahansa ehkäisy ei minulle käy, joten tuosta nuon vain hormonaalista ehkäisyä en pysty aloittamaan. E-pillerit on big no! No neuvolan työntekijän kanssa päädyttiin erääseen ehkäisymuotoon, ja aika perus käytäntöjen takia hän vielä kyseli raskausmahdollisuuksia. Eihän mikään ehkäisy ole hyväksi jos raskaana sattuisi olemaan. No enhän mä 100% varmasti voinut hänelle luvata että en ole raskaana, vaikka pidinkin asiaa täysin mahdottomana! Kiia kun sai alkunsa ehkäisystä huolimatta ja Kasperikin sai alkunsa helposti, jo ekalla yrittämällä.  Joten päädyttiin tekemään vain ihan varmuuden vuoksi raskaustesti. Ja arvaatte varmaan mitä se testi näytti? No kaksi viivaahan siinä oli. Mä menin ihan sekaisin enkä tiennyt mitä ajatella. Jotenki oli sellanen fiilis ettei se testi voi näyttää oikein. Sovittiin että tekisin uuden testin vielä aamulla, ja ilmoittaisin hänelle sitten. Kotia päästyäni,olin tosi sekaisin ja Tomihan huomasi sen heti. Kyyneleet (onnen ja hämmennyksen) valuivat poskille ja sain hiljaa kuiskattua että oon raskaana. Tomi ei aluksi meinannut uskoa, luuli että huijaan ja kiusaan häntä ajatuksella. Tomi kun on ollut meistä se vauvakuumeisempi.  Lopulta hän kuitenkin huomasi että olin tosissani asian kanssa. Kerroin mitä tapahtui ja oltiin molemmat täysin pihalla mitä on tapahtunut. Reaktiot ei siis kummankaan osalta ole ollut mitenkään negatiivisia, uutinen vain tuli niin puskista kuin vain voi!

Tällähetkellä raskautta on kestänyt 18 viikkoa ja 2 päivää <3 Tuolla pikkusella tuhisijalla on kaikki paremmin kuin hyvin ja onnellisempi en voisi olla.  Maha kasvaa ja muutenkin aika tuntuu menevän jopa pelottavan nopeaa.  Kiia ja Kasper odottelevat pikkuista vähintään yhtä paljon kuin me vanhemmat. 

Se on jännä, miten elämä voi muuttua niin pienessä hetkessä niin paljon. Ja miten ajatus täydellisestä elämästä rakentuu eletyn elämän mukana. Mä ajattelin (jopa ääneen) että mulla on kaikki mitä tarvitsen, mun elämä on nyt täydellistä, aviomies, KAKSI lasta , oma tupa ja perunamaa. Meidän lapsen on tässä, nyt keskitytään kouluun ja työelämään. En tarvitse enempää lapsia, oon täydellinen äiti kahdelle aarteellemme. Ja kauan me niin ajateltiinkin. Sitten pam, raskaustestissä 2 viivaa. Sekavia ajatuksia ja suuria muutoksia jo valmiiksi rakennettuihin tulevaisuudensuunnitelmiin. 

Ja nyt tässä, vatsaa kolmatta kertaa kasvattaessa, ollaan ymmärretty että ei, meidän elämä ei ollut täydellistä sellaisena kuin se oli, Meidän elämästä puuttui jotain, meidän arjessa oli tyhjä kohta joka kaipasi täyttöä. Ja se tyhjä, uupunut asia oli kolmas lapsi, pieni vauva. <3

Apua oikeasti, meillä on pian taas oma pieni kullannuppu vierellä ♥