Odotusta ja nimiongelmia

19 viikkoa ja 4 päivää on tuo pieni kasvanut mun mahassa. Aikalailla siis puolessa välissä mennään. Aika on mennyt nopeaa, todella nopeaa. Välillä iskee jopa paniikki, onko kaikki vauvaa varten valmiina ja entä,  pärjäänkö mä 3 lapsen äitinä. Kyllä pärjään, tietysti. Onhan minulla maailman paras apu, tuki ja turva, Tomi. Maailman paras isä! Onneksi Kiia ja Kasperkin ovat jo senverran isoja ja itsenäisiä sekä omatoimisia, jotta uskon heistä olevan myös paljon apua vauvanhoidossa.
 

Meille ollaan vähän sanottu, että tulokas olisi sukupuoleltaan tyttö, mutta varmaksi sitä ei olla voitu luvata. Mulle toki sukupuolella ei ole mitään merkitystä, kunhan pieni olisi terve. 

Nimi tuottaa vähän ongelmia. Haluaisimme sen alkavan K-kirjaimelle, kuten sisaruksensa, mutta tuntuu ettei yhtään tuolla kirjaimella alkavaa hyvää vaihtoehtoa ole. Varsinkaan sellaista nimeä, joka ei olisi liian lähellä Kiia tai Kasperia. 

Ihastuin nimeen Kasimir, mutta mielestäni se on aivan liian lähellä Kasperin nimeä, joten se taitaa jäädä käyttämättä, vaikka pikkuinen poika olisikin. 

Nyt lähden ulkoiluttamaan iseäni ja masua, sekä nauttimaan ihanan ystävän seurasta lenkkeilyn parissa. K ja K saavat nauttia laatuajasta isänsä kanssa sillä aikaa.

Hyvää alkavaa viikonloppua, nauttikaa joka hetkestä <3